Koulukiusaaminen

Kiusaamista eli vertaisväkivaltaa on aina ollut ja tulee todennäköisesti aina olemaan jossakin muodossa, sillä ihmisellä on luontaisesti tarve kuulua joukkoon. Se, kuinka paljon ja minkä tyyppisenä sitä esiintyy, riippuu hyvin pitkälle ryhmästä ja ryhmäpaineesta, sekä siitä, minkälaiseksi koulun kulttuuri muodostuu asiaan liittyen. Sosiaalisten tilanteiden harjoittelu kuuluu lapsuusikään ja se vaatii aikuisten hereillä oloa sekä tilanteiden huomioimista ennalta, jotta ne eivät pääse kärjistymään. 

Kiusaaminen on ryhmäilmiö, jossa ihmisillä on erilaisia rooleja ja se tulisi aina huomioida. Kiusaamisessa on eri muotoja riippuen iästä, sukupuolesta, yhteisön arvoista ja asenteista, kulttuurista sekä lapsen kokemusmaailmasta. Kiusaamista on Nurmirannan ym. (2009) mukaan fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen, henkinen väkivalta, painostava vallankäyttö ja haitanteko. Smith & Sharpin (1994) määritelmän mukaan se on systemaattista vallan väärinkäyttöä. Vallan epätasapaino on tunnusomaista kiusaamiselle. Myös vainoaminen (stalking) on Häkkäsen (2008) mukaan yksi kiusaamisen muoto. Olennaista kuitenkin on, että kiusaaminen on henkistä, sosiaalista tai fyysistä väkivaltaa ja tulisi sellaisena nähdä. Kiusaamisväkivaltaan ei saisi turtua eikä sitä tule vähätellä, sillä sen seuraukset kokijalle voivat olla tuhoisat. Kiusaaminen vaikuttaa aina myös koko yhteisöön, missä sitä esiintyy.

Aikuinen, puutu kiusaamiseen!

Tytöt käyttävät paljon hiljaista, henkistä väkivaltaa, kuten ryhmästä pois sulkemista ja manipulointia oman edun saavuttamiseksi tai selän takana pahaa puhumista ja tekemistä. Tällainen ostraksimi on kohteelle erityisen haavoittavaa koska se estää häntä kokemasta osallisuutta ja kuuluvuuden tunnetta ryhmään, johon hän kuuluu. Pojilla on usein suorempi ja avoimempi tapa kiusata, kuten töniminen, haukkuminen tai fyysinen estäminen. Kiusaaminen on kuitenkin aina väkivaltaa, jonka lähtökohtana on kiusaajan tarve alistaa ja saada valta-asema ryhmässä. Toisia kiusaavalla lapsella on myös käsitys, ettei kaikkia tarvitse kunnioittaa ja hän oikeuttaa kiusaamisensa sen kautta. Kiusaaminen, kuten kaikki väkivaltainen käyttäytyminen, on opittua, joten siitä on myös mahdollista oppia pois.

Kiusaamisen seurauksia

Kiusaaminen vaikuttaa kiusatun itsetuntoon, oman arvon tunteeseen, käyttäytymiseen ja identiteetin kehittymiseen. Kiusaamista kokeva lapsi tai nuori voi muuttua silmissä. Hän ei yhtäkkiä halua mennä kouluuun, on pelokas, muuttuu hiljaiseksi, araksi ja vetäytyväksi tai aggressiiviseksi ja räjähteleväksi. Lapsen kanssa on hyvä keskustella ja yrittää selvittää tilannetta sekä sopia hänen kanssaan siitä, miten asiassa edetään. On tärkeää toistuvasti osoittaa lapselle ettei hän ole syyllinen tilanteeseen, vaan että se liittyy rooleihin ja ryhmäpaineeseen yhteisössä.

Kiusaamisesta pitää puhua

Myös toisia kiusaavan lapsen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, että toisia alistava käyttäytyminen ei jatku ja että lapsi ymmärtää, ettei kiusaamalla saavuta mitään hyvää. Kiusaajan käyttäytyminen kotona ei välttämättä paljasta, että hän kiusaa. Jotkut kiusaajat kuitenkin muuttuvat kotonakin ärtyisiksi, levottomiksi tai hallitseviksi. Lapsen puheista voi esimerkiksi kuulla, että hän vähättelee toista lasta tai haluaa alistaa tai satuttaa häntä. Vanhempien olisi hyvä oppia lukemaan lastansa ja kysyä lapselta päivittäin mitä hänelle kuuluu. Kiusaajakin tarvitsee tukea, rakkautta sekä apua tunteidensa ja käyttäytymisensä säätelemiseen ja käsittelemiseen. Aikuisen vastuulla on varmistaa kiusaamisen loppuminen.