Koulukiusaaminen

Kiusaamista on aina ollut ja tulee todennäköisesti aina olemaan. Se, kuinka paljon ja minkä tyyppisenä sitä esiintyy, riippuu hyvin pitkälle siitä, miten henkilökunta suhtautuu siihen. Suurimmassa osassa kouluja toimii tänä päivänä KiVa-koulu hanke, joka on kouluikäisille tarkoitettu kiusaamista ennaltaehkäisevä toimenpideohjelma.

Kiusaamista esiintyy erilaisissa muodoissa, tytöillä ja pojilla saattaa eri tilanteissa olla erilainen tapa kiusata. Kiusaamisen muotoja on Nurmirannan ym. (2009) mukaan fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen, henkinen väkivalta, painostava vallankäyttö ja haitanteko. Smith & Sharpin (1994) määritelmän mukaan se on systemaattista vallan väärinkäyttöä. Vallan epätasapaino on tunnusomaista kiusaamiselle. Myös vainoaminen (stalking) on Häkkäsen (2008) mukaan yksi kiusaamisen muoto. 

Tytöt käyttävät paljon hiljaista, henkistä väkivaltaa kuten ryhmästä pois sulkemista ja manipulointia oman edun saavuttamiseksi ja selän takana pahaa puhumista ja tekemistä. Pojilla on usein suorempi, avoimempi tapa kiusata. Kiusaaminen on kuitenkin aina väkivaltaa, jonka lähtökohtana on kiusaajan valta-aseman tarve ryhmässä sekä käsitys, ettei hänen tarvitse kunnioittaa kaikkia.

Kiusaaminen vaikuttaa kiusatun itsetuntoon, oman arvon tunteeseen, käyttäytymiseen ja identiteetin kehittymiseen. Lapsi/nuori voi muuttua silmissä; hän ei halua mennä kouluuun, on pelokas, muuttuu hiljaiseksi, araksi ja vetäytyväksi tai aggressiiviseksi ja räjähteleväksi. Lapsen kanssa kannattaa keskustella ja yrittää selvittää tilannetta sekä sopia hänen kanssaan siitä, miten edetään. On tärkeää muistaa korostaa lapselle sitä, ettei hän ole syyllinen tilanteeseen vaan että se liittyy rooleihin ja ryhmäpaineeseen yhteisössä.

Kiusaajan käyttäytyminen kotona ei välttämättä paljasta, että hän kiusaa. Jotkut kiusaajat kuitenkin muuttuvat kotonakin ärtyisiksi, levottomiksi tai hallitseviksi. Vanhempien olisi hyvä oppia lukemaan lastansa ja kysyä lapselta päivittäin mitä hänelle kuuluu. Kiusaaja tarvitsee yhtä lailla kuin kiusattukin tukea, rakkautta ja apua tunteidensa käsittelemiseen. Aikuisen vastuulla on varmistaa kiusaamisen loppuminen.