Kiusaaminen varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuslain (10 §) mukaan lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa todetaan, että kiusaaminen pitää tunnistaa, siihen pitää puuttua ja sitä pitää ehkäistä tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Tärkeää ja olennaista on tukea lasten vertaissuhteita ja yhteisön hyvinvointia.

Kun puhutaan pienten lasten kiusaamisesta, täytyy huomioida lasten ikä ja kehitysvaiheet. Lapset harjoittelevat itsehillinnän, moraalin, empatian ja aggression hallinnan taitoja. Heti aluksi on tärkeää selvittää, onko kyseessä ensimmäinen kerta, kun jotakin tapahtuu, vai onko aikuisten huomaamatta tapahtunut kiusaamista jo aikaisemmin. On tärkeää selvittää, onko kyse kiusaamisesta vai ei. Täten voidaan varmistaa, ettei joistakin huonoista teoista pääse edes kehittymään kiusaamista.

Lapset haluavat kuulua ryhmään, olivat he minkä ikäisiä tahansa. Pienet lapset haluavat tulla hyväksytyiksi siinä missä koululaiset kuin aikuisetkin. Hyvä vertaisryhmä edistää lapsen kokonaisvaltaista kehitystä positiivisesti.

HAASTEET PIENTEN LASTEN VERTAISRYHMISSÄ

Lasten vertaissuhteissa esiintyy ongelmia jo varhaiskasvatuksessa. Ongelmia ovat muun muassa torjunta, yksinäisyys ja kiusaaminen. Nämä ongelmat voivat olla päällekkäisiä, ja ne voivat aiheuttaa lisää ongelmia. Ne voivat lisätä aggressiivisuutta, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja syrjäytymistä.

Pienten lasten kiusaamisen määrittely voi toisinaan olla haasteellista, sillä pieni lapsi ei aina ymmärrä loukkaavansa tai satuttavansa toista. Lasten taidot toimia ryhmissä voivat olla kehittymättömät tai tunteiden tunnistaminen on haasteellista. Lapsella voi olla taustalla torjutuksi tulemisen kokemuksia ja ryhmään kuulumattomuuden tunnetta.

Kiusaamisen määritelmän toistuvuus, vallankäyttö ja ryhmäilmiö tulevat esille myös varhaiskasvatuksessa. Tärkeää on ottaa huomioon lapsen oma kokemus kiusatuksi tulemisesta. Toisinaan lapselta voi puuttua sanat kertoa kokemuksistaan, ja silloin aikuisen tulee toimia lapsen tulkkina kiusaamisen selvittelyissä. On tärkeämpää ymmärtää kiusaamisilmiön luonne ja ehkäistä sen syntymistä, kuin lähteä miettimään täyttyykö jonkin teon kohdalla kiusaamisen määritelmät.

VANHEMMAT JA VARHAISKASVATUS

Vanhempien rooli varhaiskasvatuksen kiusaamista ehkäisevässä työssä on tärkeä. Kodin tulee olla tietoinen varhaiskasvatuksessa tapahtuvista asioista. Kiusaaminen herättää aina tunteita, myös vanhemmissa. Jos omaa lasta on kiusattu, voi se aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa. Vanhemmilla on oikeus saada tietää, mitä on tapahtunut. Kiusaaminen saatetaan kokea ja määritellä eri tavalla eri perheissä, mutta kun tapahtumat käydään selkeästi läpi ja selvitetään perin pohjin, ei synny tulkintoja niistä.

Vanhemmilla on oikeus tietää lapsensa päivästä varhaiskasvatuksessa. Avoin ja keskusteleva ilmapiiri on hyvän yhteistyön pohja. Joskus kiusaamistilanteista voi syntyä tapahtumien kulusta erilainen käsitys vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken.

EPÄILEN ETTÄ LASTANI KIUSATAAN

Mikäli epäilet, että lastasi kiusataan päiväkodissa, tartu rohkeasti asiaan ja keskustele siitä sekä lapsen että varhaiskasvatuksessa työskentelevien aikuisten kanssa, jolloin voitte yhdessä miettiä miten tilanteen saisi rauhoitettua ja kiusaamisen lopetettua. Kaikkien kannalta on tärkeää, että asiaan puututaan ja lapset saavat kokemuksen siitä, että aikuiset välittävät ja tekevät kaikkensa asian selvittämiseksi.

Satutuokioissa ja lapsen kanssa juttelemalla voidaan kotona käydä läpi kiusaamiseen, itsetuntoon ja sosiaalisten tilanteiden hallintaan liittyviä asioita. Lapsen kanssa kannattaa jo pienestä pitäen puhua siitä, mikä on kiusaamista ja mikä ei, sillä pienelle lapselle rajat eivät ole vielä selvät.