Lastani kiusataan

Kun saat tietää, että lastasi kiusataan, on tunnetasolla reagointi luonnollista. Pyri kuitenkin pysymään mahdollisimman rauhallisena ja selvitä asiaa ensin lapsesi kanssa. 

Muista, että lapsesi kertoo asiat omasta näkökulmastaan. Ota lapsi todesta, mutta huomioi, että toisen kokemus samasta tilanteesta voi erota lapsesi kertomasta. Kun keskustelet lapsen kanssa, pyri puhumaan asiasta ilman syyttelyä tai leimaamista.

Akuuttitilanteessa on varmasti paljon kysymyksiä, joihin haluaisit vastauksia. Tärkeimpiä ovat ne kysymykset, joiden avulla saat paremman kuvan tapahtumista. 

Jos lapsesi joutuu kiusatuksi koulussa tai harrastuksissa, voit toimia esimerkiksi näin:

Selvitä ensin mitä on tapahtunut? 
Kenen toimesta?  Missä? 
Keitä muita oli mukana? 
Näkikö kukaan ulkopuolinen tilannetta? 
Onko vastaavaa tapahtunut aiemmin samojen tai eri henkilöiden toimesta? 
Missä roolissa kukakin tilanteessa oli? Oliko joku selkeästi alulle panija tai tilanteen lopettaja?

Kun tiedät lapsesi näkökulman tapahtumiin, ole yhteydessä koulun henkilökuntaan tai järjestäjätahoon ja kerro mitä lapsesi on kertonut tilanteesta. Pyri tuomaan faktat esille rauhallisesti syyttelemättä tai leimaamatta ketään.

Varmista, että henkilökunta on ymmärtänyt asian vakavuuden ja että heillä on toimintasuunnitelma asian edistämiseksi. Pyydä saada tietoa asian etenmisestä.

Varmista oman lapsesi turvallisuuden tunne asiaan liittyen seuraamalla hänen vointiaan ja reaktioitaan selvittelytilanteessa. Varmista, että hän kokee tulleensa tilanteessa kuulluksi ja ymmärretyksi.

Jatka keskustelua lapsesi kanssa niin pitkään kuin on tarpeen. Pyri keskustelemaan asiasta kiihkottomasti, syyllistämättä ja leimaamatta ketään, mutta silti avoimesti ja rehellisesti. Vakuuta lapselle, ettei hänen tarvitse kohdata asiaa yksin.

Varmista, että lapsi ymmärtää, että kiusaaminen johtuu ryhmäilmiöstä eikä lapsesi erilaisuudesta,  persoonallisuudesta tai mistään muustakaan häneen liittyvästä syystä. Kerro hänelle, ettei hänessä ole mitään vikaa eikä kiusatuksi johtuminen ole hänen syytään.

Jos tilanne pitkittyy varmista, että asia otetaan vakavasti koulussa tai harrastuksessa ja että siihen puututaan aktiivisesti. Pelkästään tilanteen seuraaminen ei riitä toimenpiteeksi.

Hae itsellesi tarvittaessa tukea tilanteeseen, jotta et huomaamattasi kuormita lasta lisää.

Miten voin vahvistaa kiusattua lastani?

Kiusaamisen vaikutukset voivat olla lyhytkestoisia tai pitkäkestoisia. Lyhyellä aikavälillä kiusaaminen saattaa vaikuttaa lapseen niin, että hän alkaa välttää muita ihmisiä ja vetäytyy jopa perheen ja ystävien läheisyydestä. Monesti vanhemmat yllättyvät siitä, että ennen mielellään kouluun lähtenyt lapsi ei yhtäkkiä haluakaan mennä kouluun tai lapsi alkaa oireilla psykosomaattisesti esimerkiksi päänsäryllä tai vatsakivuilla kouluaamuna tai jo edeltävänä iltana. Myös koulun sujuminen voi kärsiä tilanteesta. 

Kiusaamisen jatkuessa pitkään se vaikuttaa usein lapsen tunnekehitykseen, sosiaaliseen, itsetunnon ja omanarvon tunteen kehitykseen sekä koulumenestykseen. Pitkäkestoisesti kiusatun lapsen identiteetti alkaa rakentua huonommuuden ja kelpaamattomuuden ympärille, joten kiusaamisen pitkäkestoiseksi muuttumista on vältettävä kaikin keinoin.

Tärkeintä on saada kiusaaminen loppumaan mahdollisimman nopeasti, mutta kiusattua lasta voi vahvistaa eri tavoin. Tapoja vahvistaa lasta on esimerkiksi mahdollistaa oleskelu ympäristöissä, joissa kiusaamista ei ole esiintynyt ja tukea lasta luomaan ystävyyssuhteita edellä mainitun kaltaisissa ympäristöissä. Vaihtoehtoisten harrastusten löytäminen voi olla erityisen tärkeää silloin, kun kiusaaminen tapahtuu olemassa olevassa harrastuksessa. Lapselle on hyvä opettaa itsestään huolehtimista ja omien rajojen tunnistamista ja ylläpitämistä, jotta hän ymmärtää, että hänellä on oikeus puolustautua ja olla rauhassa niin halutessaan. On tärkeää opettaa lasta ilmaisemaan itseään ääneen jämäkästi, mutta ystävällisesti, jos hän kokee, että häntä kohdellaan väärin. 

Pitkäkestoinen kiusaaminen alkaa usein näkyä lapsen kehonkielessä. Lapsi saattaa muuttua varovaisemmaksi ja vetäytyvämmäksi kaverisuhteissa tai ryhmätilanteissa. Lapsi voi ajatella, että hän on jollain tavalla vääränlainen. Lapsen kanssa kannattaa keskustella siitä, miten hän voisi puolustautua ja mitkä toimintatavat voisivat tukea puolustautumisessa. 

Lapsen kanssa on myös hyvä keskustella siitä, että hänellä on oikeus elää omaa elämäänsä rauhassa ja juuri sellaisena kuin on, huolimatta siitä, mitä muut sanovat tai väittävät. Kukaan muu ei voi häntä määrittää tai määrätä, vaan hänellä on oikeus itse päättää itsestään.